Multilingual Scriptures Home » Finnish 1776 Bible » Proverbs
Finnish 1776 Bible | ||
Chapter # | Verse # | Verse Detail |
1 | 1 | Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut; |
1 | 2 | Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta, |
1 | 3 | Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä; |
1 | 4 | Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat. |
1 | 5 | Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon, |
1 | 6 | Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa. |
1 | 7 | Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin. |
1 | 8 | Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä! |
1 | 9 | Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas. |
1 | 10 | Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu. |
1 | 11 | Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä; |
1 | 12 | Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; |
1 | 13 | Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista; |
1 | 14 | Koettele meidän kanssamme : meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman: |
1 | 15 | Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä. |
1 | 16 | Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan. |
1 | 17 | Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä. |
1 | 18 | Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään. |
1 | 19 | Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi. |
1 | 20 | Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa. |
1 | 21 | Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen: |
1 | 22 | Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta? |
1 | 23 | Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani; |
1 | 24 | Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria, |
1 | 25 | Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani; |
1 | 26 | Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte, |
1 | 27 | Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva. |
1 | 28 | Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua. |
1 | 29 | Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa, |
1 | 30 | Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni; |
1 | 31 | Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman. |
1 | 32 | Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät. |
1 | 33 | Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää. |
2 | 1 | Poikani, jos otat minun puheeni, ja käskyni kätket; |
2 | 2 | Niin anna korvas kuulla viisautta, ja taivuta sydämes ymmärrykseen. |
2 | 3 | Sillä jos ymmärrystä ahkerasti halajat, ja rukoilet taitoa; |
2 | 4 | Jos sitä etsit niinkuin hopiaa, ja pyörit sen perään niinkuin tavaran; |
2 | 5 | Niin sinä ymmärrät Herran pelvon, ja Herran tunnon löydät. |
2 | 6 | Sillä Herra antaa viisauden, ja hänen suustansa tulee taito ja ymmärrys. |
2 | 7 | Hän antaa toimellisten hyvin käydä, ja suojelee niitä, jotka viattomasti vaeltavat, |
2 | 8 | Varjelee hurskaat, ja holhoo pyhäinsä retket. |
2 | 9 | Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden ja tuomion, oikeuden ja kaiken hyvän tien. |
2 | 10 | Jos viisaus sydämees tulee, ja taito on sinulle kelvollinen, |
2 | 11 | Niin hyvä neuvo sinua varjelee, ja ymmärrys kätkee sinun, |
2 | 12 | Tempaamaan sinun pois pahalta tieltä, ja niiden seurasta, jotka toimettomia puhuvat, |
2 | 13 | Ja hylkäävät oikian tien, ja vaeltavat pimeitä retkiä; |
2 | 14 | Jotka iloitsevat pahoista töistänsä, ja riemuitsevat pahoista menoistansa; |
2 | 15 | Joiden tiet ovat vastahakoiset, ja retket väärär ja häpiälliset: |
2 | 16 | Ettet sinä ryhtyisi vieraaseen vaimoon, joka ei sinun ole, joka suloisilla sanoilla puhuttelee, |
2 | 17 | Ja hylkää nuoruutensa johdattajan, ja unohtaa Jumalansa liiton. |
2 | 18 | Sillä hänen huoneensa kallistuu kuolemaan, ja hänen askeleensa kadotettuin tykö. |
2 | 19 | Jokainen joka menee hänen tykönsä, ei palaja, eikä elämän tielle joudu; |
2 | 20 | Ettäs vaeltasit hyvää tietä, ja pitäisit hurskasten tiet. |
2 | 21 | Sillä vanhurskaat asuvat maassa, ja vakaat siinä pysyvät; |
2 | 22 | Mutta jumalattomat hukutetaan maasta, ja ylönkatsojat siitä teloitetaan. |
3 | 1 | Poikani, älä unohda minun lakiani, mutta sinun sydämes pitäköön käskyni. |
3 | 2 | Sillä ne saatavat sinulle pitkän ijän, hyvät vuodet ja rauhan. |
3 | 3 | Armo ja totuus ei sinua pidä hylkäämän: ripusta ne kaulaas, ja kirjoita sydämes tauluun, |
3 | 4 | Niin sinä löydät armon ja hyvän toimen, Jumalan ja ihmisten edessä. |
3 | 5 | Luota Herraan kaikesta sydämestäs, ja älä luota ymmärryksees; |
3 | 6 | Mutta ajattele häntä kaikissa teissäs, niin hän sinua oikein johdattaa. |
3 | 7 | Älä ole viisas mielestäs, vaan pelkääerraa, ja vältä pahaa. |
3 | 8 | Sillä se on navalles terveellinen, ja virvoittaa luus. |
3 | 9 | Kunnioita Herraa tavarastas, ja kaikista vuoden tulos esikoisista; |
3 | 10 | Niin sinun riihes täytetään kyllyydellä, ja sinun viinakuurnas vuotaa ylitse. |
3 | 11 | Poikani, älä Herran kuritusta hylkää, ja älä ole kärsimätön, kuin hän sinua rankaisee, |
3 | 12 | Sillä, jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, ja on hänelle otollinen niinkuin poika isällensä. |
3 | 13 | Autuas on se ihminen, joka viisauden löytää, ja se ihminen, joka ymmärryksen käsittää. |
3 | 14 | Sillä parempi on kaupita häntä kuin kaupita hopiaa, ja hänen hedelmänsä on parempi kuin kulta. |
3 | 15 | Hän on kalliimpi kuin päärlyt, eikä hänen vertaansa mitään toivottaa taideta. |
3 | 16 | Pitkä ikä on hänen oikialla kädellänsä, rikkaus ja kunnia hänen vasemmallansa. |
3 | 17 | Hänen tiensä ovat iloiset, ja kaikki hänen askeleensa rauha. |
3 | 18 | Hän on elämän puu niille, jotka häneen rupeevat; ja autuaat ovat ne, jotka hänen pitävät. |
3 | 19 | Sillä Herra on viisaudella maan perustanut, ja taivaat toimella valmistanut. |
3 | 20 | Hänen viisaudessansa ovat syvyydet eroitetut, ja pivet pisaroivat kasteen. |
3 | 21 | Poikani, älä salli näitä silmistäs tulla pois, niin sinä tulet onnelliseksi ja viisaaksi. |
3 | 22 | Se on sinun sielus elämä; ja sinun suus on otollinen. |
3 | 23 | Silloin sinä murheetoinna vaellat teissäs, ettet jalkaas loukkaa. |
3 | 24 | Et sinä pelkää maata pantuas, mutta makaat; ja sinun unes on sinulle makia, |
3 | 25 | Ettei sinun tarvitse peljätä äkillistä hirmua, eikä jumalattomain hävitystä, kuin se tulee. |
3 | 26 | Sillä Herra on sinun lohdutukses; hän varjelee sinun jalkas, ettei sitä saavuteta. |
3 | 27 | Älä estele tarvitsevalle hyvää tehdä, jos sinulla on varaa, ettäs sen tehdä taidat. |
3 | 28 | Älä sano ystävälle: mene ja tule jälleen, huomenna minä sinulle annan; koska sinulla on. |
3 | 29 | Älä pyydä sinun ystäväs vahinkoa, joka hyvässä toivossa asuu sinun tykönäs. |
3 | 30 | Älä kenenkään kanssa toru ilman syytä, jos hän ei mitään pahaa sinulle tehnyt ole. |
3 | 31 | Älä kiivoittele väärää miestä, älä noudata hänen retkiänsä. |
3 | 32 | Sillä pahanilkiset ovat Herralle kauhistus; mutta hänen salaisuutensa on hurskasten tykönä. |
3 | 33 | Jumalattoman huoneessa on Herran kirous; muttavanhurskaan maja siunataan. |
3 | 34 | Hän pilkkaa pilkkaajia; mutta nöyrille hän antaa armon. |
3 | 35 | Viisaat kunnian perivät, mutta tyhmät häpiän saavat. |
4 | 1 | Kuulkaat, lapseni, isänne kuritusta, ja ottakaa vaari, oppiaksenne ja viisaammaksi tullaksenne. |
4 | 2 | Sillä minä annan teille hyvän opetuksen; älkööt hyljätkö minun lakiani. |
4 | 3 | Sillä minä olin isäni poika, hoikka ja ainoa äidilläni. |
4 | 4 | Ja hän opetti minua, ja sanoi minulle; anna sydämes ottaa minun sanani vastaan: pidä minun käskyni, niin sinä elää saat. |
4 | 5 | Osta viisaus, osat ymmärrys: älä unohda, älä myös poikkee minun puheestani. |
4 | 6 | Älä häntä hylkää, niin hän sinut kätkee: rakasta häntä, niin hän sinua varjelee. |
4 | 7 | Sillä viisauden alku on, ostaa viisautta, ja kaikella saadullas ostaa taitoa. |
4 | 8 | Pidä häntä korkiassa kunniassa, niin hän sinua korottaa, ja saattaa kunniaan, jos sinä häntä rakastat. |
4 | 9 | Hän sinun pääs jalosti kaunistaa, ja kunnioittaa sinua ihanalla kruunulla. |
4 | 10 | Kuule siis, poikani, ja ota minun puheeni, niin ikäs vuotta on monta. |
4 | 11 | Minä johdatan sinua viisauden tielle, ja saatan sinua käymään oikialla retkellä, |
4 | 12 | Niin että koskas vaellat, ei sinun käymises ole ahdas; ja koskas juokset, niin et sinä loukkaa sinuas. |
4 | 13 | Pidä kuritus, älä hylkää häntä: kätke häntä; sillä hän on sinun elämäs. |
4 | 14 | Älä mene jumalattomain askelille, ja älä astu pahain tielle; |
4 | 15 | Jätä se pois, ja älä käy siinä; karta sitä, ja mene ohitse. |
4 | 16 | Sillä ei he makaa, jollei he ole pahoin tehneet, eikä lepää, jollei he ole vahinkoa tehneet. |
4 | 17 | Sillä he syövät jumalattomuuden leipää, ja juovat vääryyden viinaa. |
4 | 18 | Mutta vanhurskasten retki paistaa niinkuin valkeus, käy edes, ja valistaa hamaan isoon päivään asti. |
4 | 19 | Mutta jumalattomain tie on niinkuin pimeys; ja ei he tiedä, kussa he lankeevat. |
4 | 20 | Poikani, ota vaari sanoistani, ja kallista korvas puheisiini. |
4 | 21 | Älä niiden anna tulla pois silmistäs: pidä ne sydämessäs. |
4 | 22 | Sillä ne ovat niiden elämä, jotka niitä ovat löytäneet, ja ovat terveelliset koko heidän ruumiillensa. |
4 | 23 | Varjele sydämes kaikella ahkeruudella: sillä siitä elämä tulee. |
4 | 24 | Pane pois paha suu, ja väärät huulet anna olla sinustas kaukana. |
4 | 25 | Katsokoon silmäs oikein eteensä, ja sinun silmäs laudat olkoot oikiat edessäs. |
4 | 26 | Koettele jalkais askeleet, niin kaikki sinun ties vahvistuvat. |
4 | 27 | Älä poikkee oikialle eli vasemmalle puolelle: tempaa jalkas pois pahuudesta. |
5 | 1 | Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini, |
5 | 2 | Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen. |
5 | 3 | Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy; |
5 | 4 | Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka. |
5 | 5 | Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin. |
5 | 6 | Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee. |
5 | 7 | Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani. |
5 | 8 | Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea, |
5 | 9 | Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille; |
5 | 10 | Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa, |
5 | 11 | Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet, |
5 | 12 | Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen! |
5 | 13 | Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen! |
5 | 14 | Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä. |
5 | 15 | Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa. |
5 | 16 | Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille. |
5 | 17 | Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas. |
5 | 18 | Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta. |
5 | 19 | Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa. |
5 | 20 | Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä? |
5 | 21 | Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa. |
5 | 22 | Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni. |
5 | 23 | Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi. |
6 | 1 | Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen. |
6 | 2 | Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas. |
6 | 3 | ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs. |
6 | 4 | Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua. |
6 | 5 | Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä. |
6 | 6 | Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi. |
6 | 7 | Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole, |
6 | 8 | Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana. |
6 | 9 | Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta? |
6 | 10 | Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit; |
6 | 11 | Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies. |
6 | 12 | Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä, |
6 | 13 | Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa. |
6 | 14 | Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan. |
6 | 15 | Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole. |
6 | 16 | Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa: |
6 | 17 | Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta; |
6 | 18 | Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan; |
6 | 19 | Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille. |
6 | 20 | Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia. |
6 | 21 | Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas. |
6 | 22 | Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua. |
6 | 23 | Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie, |
6 | 24 | Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä. |
6 | 25 | Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta. |
6 | 26 | Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän. |
6 | 27 | Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala? |
6 | 28 | Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta? |
6 | 29 | Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy. |
6 | 30 | Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on: |
6 | 31 | Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun; |
6 | 32 | Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee. |
6 | 33 | Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois. |
6 | 34 | Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä: |
6 | 35 | Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit. |
7 | 1 | Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni. |
7 | 2 | Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä. |
7 | 3 | Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun. |
7 | 4 | Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses, |
7 | 5 | Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat. |
7 | 6 | Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin. |
7 | 7 | Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa; |
7 | 8 | Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa. |
7 | 9 | Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli: |
7 | 10 | Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala, |
7 | 11 | Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa. |
7 | 12 | Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa. |
7 | 13 | Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä: |
7 | 14 | Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni: |
7 | 15 | Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt. |
7 | 16 | Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella, |
7 | 17 | Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla. |
7 | 18 | Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella. |
7 | 19 | Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt. |
7 | 20 | Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä. |
7 | 21 | Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella. |
7 | 22 | Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan. |
7 | 23 | Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi. |
7 | 24 | Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista. |
7 | 25 | Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä. |
7 | 26 | Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut. |
7 | 27 | Hänen huoneensa ovat helvetin tiet, jotka menevät alas kuoleman kammioihin. |
8 | 1 | Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä? |
8 | 2 | Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä. |
8 | 3 | Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa: |
8 | 4 | Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset; |
8 | 5 | Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne. |
8 | 6 | Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on. |
8 | 7 | Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa. |
8 | 8 | Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä. |
8 | 9 | Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät. |
8 | 10 | Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta. |
8 | 11 | Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa. |
8 | 12 | Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon. |
8 | 13 | Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta. |
8 | 14 | Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys. |
8 | 15 | Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat; |
8 | 16 | Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit. |
8 | 17 | Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun. |
8 | 18 | Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus. |
8 | 19 | Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia. |
8 | 20 | Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla, |
8 | 21 | Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa. |
8 | 22 | Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä. |
8 | 23 | Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli. |
8 | 24 | Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet. |
8 | 25 | Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt; |
8 | 26 | Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria. |
8 | 27 | Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi. |
8 | 28 | Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet; |
8 | 29 | Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski, |
8 | 30 | Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika; |
8 | 31 | Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa. |
8 | 32 | Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne , jotka minun tieni pitävät. |
8 | 33 | Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä. |
8 | 34 | Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni. |
8 | 35 | Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen; |
8 | 36 | Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa. |
9 | 1 | Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta, |
9 | 2 | Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä, |
9 | 3 | Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan: |
9 | 4 | Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän: |
9 | 5 | Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin. |
9 | 6 | Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä. |
9 | 7 | Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään. |
9 | 8 | Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua. |
9 | 9 | Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee. |
9 | 10 | Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys. |
9 | 11 | Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään. |
9 | 12 | Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat. |
9 | 13 | Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään, |
9 | 14 | Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa, |
9 | 15 | Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat: |
9 | 16 | Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän: |
9 | 17 | Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen; |
9 | 18 | Vaan ei hän tiedä, että siellä kuolleet ovat: hänen vieraansa ovat helvetin syvyydessä. |
10 | 1 | Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi. |
10 | 2 | Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta. |
10 | 3 | Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa. |
10 | 4 | Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi. |
10 | 5 | Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään. |
10 | 6 | Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys. |
10 | 7 | Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee. |
10 | 8 | Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja. |
10 | 9 | Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi. |
10 | 10 | Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja. |
10 | 11 | Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys. |
10 | 12 | Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset. |
10 | 13 | Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa. |
10 | 14 | Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa. |
10 | 15 | Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi. |
10 | 16 | Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi. |
10 | 17 | Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin. |
10 | 18 | Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee,hän on tyhmä. |
10 | 19 | Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen. |
10 | 20 | Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään. |
10 | 21 | Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa. |
10 | 22 | Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa. |
10 | 23 | Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa. |
10 | 24 | Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan. |
10 | 25 | Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti. |
10 | 26 | Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät. |
10 | 27 | Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään. |
10 | 28 | Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo. |
10 | 29 | Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit. |
10 | 30 | Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä. |
10 | 31 | Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan. |
10 | 32 | Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä. |
11 | 1 | Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen. |
11 | 2 | Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä. |
11 | 3 | Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat. |
11 | 4 | Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta. |
11 | 5 | Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa. |
11 | 6 | Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa. |
11 | 7 | Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi. |
11 | 8 | Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa. |
11 | 9 | Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan. |
11 | 10 | Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu. |
11 | 11 | Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan. |
11 | 12 | Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti. |
11 | 13 | Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen. |
11 | 14 | Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy. |
11 | 15 | Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin. |
11 | 16 | Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden. |
11 | 17 | Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi. |
11 | 18 | Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka. |
11 | 19 | Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman. |
11 | 20 | Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen. |
11 | 21 | Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan. |
11 | 22 | Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa. |
11 | 23 | Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku. |
11 | 24 | Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi. |
11 | 25 | Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan. |
11 | 26 | Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus. |
11 | 27 | Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu. |
11 | 28 | Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti. |
11 | 29 | Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella. |
11 | 30 | Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut. |
11 | 31 | Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen? |
12 | 1 | Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä. |
12 | 2 | Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään. |
12 | 3 | Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen. |
12 | 4 | Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa. |
12 | 5 | Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen. |
12 | 6 | Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä. |
12 | 7 | Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy. |
12 | 8 | Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön. |
12 | 9 | Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää. |
12 | 10 | Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin. |
12 | 11 | Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä. |
12 | 12 | Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää. |
12 | 13 | Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä. |
12 | 14 | Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle. |
12 | 15 | Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon. |
12 | 16 | Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala. |
12 | 17 | Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää. |
12 | 18 | Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen. |
12 | 19 | Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan. |
12 | 20 | Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo. |
12 | 21 | Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään. |
12 | 22 | Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset. |
12 | 23 | Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta. |
12 | 24 | Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla. |
12 | 25 | Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa, |
12 | 26 | Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen |
12 | 27 | Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran. |
12 | 28 | Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa. |
13 | 1 | Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta. |
13 | 2 | Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä. |
13 | 3 | Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen. |
13 | 4 | Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti. |
13 | 5 | Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä. |
13 | 6 | Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen. |
13 | 7 | Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä. |
13 | 8 | Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta. |
13 | 9 | Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu. |
13 | 10 | Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi. |
13 | 11 | Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee. |
13 | 12 | Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu. |
13 | 13 | Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa. |
13 | 14 | Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa. |
13 | 15 | Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova. |
13 | 16 | Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden. |
13 | 17 | Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen. |
13 | 18 | Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan. |
13 | 19 | Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi. |
13 | 20 | Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon. |
13 | 21 | Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä. |
13 | 22 | Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään. |
13 | 23 | Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat. |
13 | 24 | Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa. |
13 | 25 | Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin. |
14 | 1 | Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa. |
14 | 2 | Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen. |
14 | 3 | Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä. |
14 | 4 | Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on. |
14 | 5 | Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee. |
14 | 6 | Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat. |
14 | 7 | Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä. |
14 | 8 | Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos. |
14 | 9 | Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio. |
14 | 10 | Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo. |
14 | 11 | Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät. |
14 | 12 | Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan. |
14 | 13 | Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru. |
14 | 14 | Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä. |
14 | 15 | Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin. |
14 | 16 | Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee. |
14 | 17 | Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi. |
14 | 18 | Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät. |
14 | 19 | Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa. |
14 | 20 | Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää. |
14 | 21 | Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa. |
14 | 22 | Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus. |
14 | 23 | Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys. |
14 | 24 | Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus. |
14 | 25 | Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää. |
14 | 26 | Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan. |
14 | 27 | Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan. |
14 | 28 | Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi. |
14 | 29 | Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden. |
14 | 30 | Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa. |
14 | 31 | Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa. |
14 | 32 | Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia. |
14 | 33 | Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi. |
14 | 34 | Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä. |
14 | 35 | Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi. |
15 | 1 | Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi. |
15 | 2 | Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee. |
15 | 3 | Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät. |
15 | 4 | Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun. |
15 | 5 | Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi. |
15 | 6 | Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö. |
15 | 7 | Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin. |
15 | 8 | Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen. |
15 | 9 | Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas. |
15 | 10 | Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman. |
15 | 11 | Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. |
15 | 12 | Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö. |
15 | 13 | Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee. |
15 | 14 | Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan. |
15 | 15 | Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito. |
15 | 16 | Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa. |
15 | 17 | Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa. |
15 | 18 | Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan. |
15 | 19 | Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen. |
15 | 20 | Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä. |
15 | 21 | Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä. |
15 | 22 | Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva. |
15 | 23 | Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen. |
15 | 24 | Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. |
15 | 25 | Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat. |
15 | 26 | Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen. |
15 | 27 | Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää. |
15 | 28 | Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa. |
15 | 29 | Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset. |
15 | 30 | Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi. |
15 | 31 | Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa. |
15 | 32 | Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi. |
15 | 33 | Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys. |
16 | 1 | Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus. |
16 | 2 | Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet. |
16 | 3 | Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy. |
16 | 4 | Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi. |
16 | 5 | Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät. |
16 | 6 | Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään. |
16 | 7 | Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan. |
16 | 8 | Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä. |
16 | 9 | Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä. |
16 | 10 | Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin. |
16 | 11 | Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa. |
16 | 12 | Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan. |
16 | 13 | Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan. |
16 | 14 | Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen. |
16 | 15 | Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade. |
16 | 16 | Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa. |
16 | 17 | Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin. |
16 | 18 | Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä. |
16 | 19 | Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa. |
16 | 20 | Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan. |
16 | 21 | Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia. |
16 | 22 | Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus. |
16 | 23 | Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin. |
16 | 24 | Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut. |
16 | 25 | Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan. |
16 | 26 | Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta. |
16 | 27 | Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli. |
16 | 28 | Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi. |
16 | 29 | Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle. |
16 | 30 | Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa. |
16 | 31 | Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä. |
16 | 32 | Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa. |
16 | 33 | Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno. |
17 | 1 | Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa. |
17 | 2 | Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä. |
17 | 3 | Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet. |
17 | 4 | Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä. |
17 | 5 | Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta. |
17 | 6 | vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä. |
17 | 7 | Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella. |
17 | 8 | Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään. |
17 | 9 | Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi. |
17 | 10 | Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä. |
17 | 11 | Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan. |
17 | 12 | Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa. |
17 | 13 | Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman. |
17 | 14 | Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut. |
17 | 15 | Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus. |
17 | 16 | Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta? |
17 | 17 | Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä. |
17 | 18 | Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä. |
17 | 19 | Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta. |
17 | 20 | Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen. |
17 | 21 | Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa. |
17 | 22 | Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut. |
17 | 23 | Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä. |
17 | 24 | Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne. |
17 | 25 | Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on. |
17 | 26 | Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee. |
17 | 27 | Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu. |
17 | 28 | Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni. |
18 | 1 | Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin. |
18 | 2 | Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä. |
18 | 3 | Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä. |
18 | 4 | Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa. |
18 | 5 | Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa. |
18 | 6 | Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja. |
18 | 7 | Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle. |
18 | 8 | Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen. |
18 | 9 | Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee. |
18 | 10 | Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi. |
18 | 11 | Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä. |
18 | 12 | Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.. |
18 | 13 | Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi. |
18 | 14 | Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä? |
18 | 15 | Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa. |
18 | 16 | Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen. |
18 | 17 | Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään. |
18 | 18 | Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella. |
18 | 19 | Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä. |
18 | 20 | Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä. |
18 | 21 | Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä. |
18 | 22 | Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta. |
18 | 23 | Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi. |
18 | 24 | Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli. |
19 | 1 | Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on. |
19 | 2 | Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä. |
19 | 3 | Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan. |
19 | 4 | Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä. |
19 | 5 | Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän. |
19 | 6 | Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa. |
19 | 7 | Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään. |
19 | 8 | Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän. |
19 | 9 | Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan. |
19 | 10 | Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita. |
19 | 11 | Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää. |
19 | 12 | Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle. |
19 | 13 | Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen. |
19 | 14 | Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta. |
19 | 15 | Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää. |
19 | 16 | Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman. |
19 | 17 | Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on. |
19 | 18 | Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa; |
19 | 19 | Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen. |
19 | 20 | Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi. |
19 | 21 | Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen. |
19 | 22 | Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia. |
19 | 23 | Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty. |
19 | 24 | Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa. |
19 | 25 | Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi. |
19 | 26 | Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi. |
19 | 27 | Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista. |
19 | 28 | Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden. |
19 | 29 | Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään. |
20 | 1 | Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule. |
20 | 2 | Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin. |
20 | 3 | Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät. |
20 | 4 | Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään. |
20 | 5 | Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös. |
20 | 6 | Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on? |
20 | 7 | Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä. |
20 | 8 | Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä. |
20 | 9 | Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni? |
20 | 10 | Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle. |
20 | 11 | Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on. |
20 | 12 | Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt. |
20 | 13 | Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää. |
20 | 14 | Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa. |
20 | 15 | Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale. |
20 | 16 | Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä. |
20 | 17 | Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä. |
20 | 18 | Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän. |
20 | 19 | Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on. |
20 | 20 | Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä. |
20 | 21 | Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta. |
20 | 22 | Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua. |
20 | 23 | Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä. |
20 | 24 | Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä? |
20 | 25 | Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia. |
20 | 26 | Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä. |
20 | 27 | Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen. |
20 | 28 | Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella. |
20 | 29 | Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus. |
20 | 30 | Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla. |
21 | 1 | Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo. |
21 | 2 | Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet. |
21 | 3 | Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri. |
21 | 4 | Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti. |
21 | 5 | Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi. |
21 | 6 | Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät. |
21 | 7 | Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on. |
21 | 8 | Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia. |
21 | 9 | Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa. |
21 | 10 | Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään. |
21 | 11 | Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin. |
21 | 12 | vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen. |
21 | 13 | Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman. |
21 | 14 | Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun. |
21 | 15 | Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko. |
21 | 16 | Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa. |
21 | 17 | Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi. |
21 | 18 | Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä. |
21 | 19 | Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa. |
21 | 20 | Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa. |
21 | 21 | Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian. |
21 | 22 | Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden. |
21 | 23 | Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta. |
21 | 24 | Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää. |
21 | 25 | Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä: |
21 | 26 | Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä. |
21 | 27 | Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan. |
21 | 28 | Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua. |
21 | 29 | Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä. |
21 | 30 | Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan. |
21 | 31 | Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta. |
22 | 1 | Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta. |
22 | 2 | Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt. |
22 | 3 | Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon. |
22 | 4 | Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä. |
22 | 5 | Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä. |
22 | 6 | Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee. |
22 | 7 | Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja. |
22 | 8 | Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla. |
22 | 9 | Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle. |
22 | 10 | Aja pilkkaaja pois,niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa. |
22 | 11 | Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä. |
22 | 12 | Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat. |
22 | 13 | Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla. |
22 | 14 | Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen. |
22 | 15 | Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä. |
22 | 16 | Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman. |
22 | 17 | Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees. |
22 | 18 | Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles. |
22 | 19 | Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari. |
22 | 20 | Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain? |
22 | 21 | Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät. |
22 | 22 | Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa. |
22 | 23 | Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa. |
22 | 24 | Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä, |
22 | 25 | Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa. |
22 | 26 | Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat; |
22 | 27 | Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois. |
22 | 28 | Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat. |
22 | 29 | Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä. |
23 | 1 | Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on. |
23 | 2 | Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää. |
23 | 3 | Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä. |
23 | 4 | Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta. |
23 | 5 | Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin. |
23 | 6 | Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa. |
23 | 7 | Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas. |
23 | 8 | Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman. |
23 | 9 | Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön. |
23 | 10 | Älä siirrä takaperin entisiä rajoja,ja älä mene orpoin pellolle. |
23 | 11 | Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan. |
23 | 12 | Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen. |
23 | 13 | Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole. |
23 | 14 | Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. |
23 | 15 | Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee. |
23 | 16 | Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on. |
23 | 17 | Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä. |
23 | 18 | Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu. |
23 | 19 | Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle. |
23 | 20 | Älä ole juomarien ja syömärien seassa. |
23 | 21 | Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän. |
23 | 22 | Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee. |
23 | 23 | Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä. |
23 | 24 | Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä. |
23 | 25 | Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on. |
23 | 26 | Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni. |
23 | 27 | Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo. |
23 | 28 | Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa. |
23 | 29 | Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät? |
23 | 30 | Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on. |
23 | 31 | Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas; |
23 | 32 | Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme. |
23 | 33 | Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita, |
23 | 34 | Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä. |
23 | 35 | Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä. |
24 | 1 | Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä; |
24 | 2 | Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen. |
24 | 3 | Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan. |
24 | 4 | Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista. |
24 | 5 | Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä. |
24 | 6 | Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto. |
24 | 7 | Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa. |
24 | 8 | Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi. |
24 | 9 | Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille. |
24 | 10 | Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole. |
24 | 11 | Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan. |
24 | 12 | Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen? |
24 | 13 | Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle. |
24 | 14 | Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha. |
24 | 15 | Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa. |
24 | 16 | Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen. |
24 | 17 | Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa, |
24 | 18 | Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä. |
24 | 19 | Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden; |
24 | 20 | Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman. |
24 | 21 | Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa. |
24 | 22 | Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee? |
24 | 23 | Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa. |
24 | 24 | Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä. |
24 | 25 | Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä. |
24 | 26 | Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus. |
24 | 27 | Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees. |
24 | 28 | Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas. |
24 | 29 | Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen. |
24 | 30 | Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse, |
24 | 31 | Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet. |
24 | 32 | Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä. |
24 | 33 | Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään; |
24 | 34 | Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies. |
25 | 1 | Nämät ovat myös Salomon sananlaskut, jotka Hiskian ja Juudan kuninkaan miehet ovat tähän panneet tykö. |
25 | 2 | Se on Jumalan kunnia, salata asiaa; mutta kuninkaan kunnia, tutkia asiaa. |
25 | 3 | Taivas on korkia ja maa syvä, ja kuninkaan sydän on tutkimatoin. |
25 | 4 | Raiska otetaan hopiasta pois, niin siitä tulee puhdas astia. |
25 | 5 | Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan. |
25 | 6 | Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle. |
25 | 7 | Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät. |
25 | 8 | Älä ole pikainen riitelemään, ettes tiedä mitäs teet, koska lähimmäiseltäs häväisty olet? |
25 | 9 | Toimita asias lähimmmäises kanssa, älä ilmoita toisen salaisuutta, |
25 | 10 | Ettei se, joka sen kuulee, sinua häpäisisi, ja ettei sinun paha sanomas lakkaa. |
25 | 11 | Sana, aikanansa puhuttu, on niinkuin kultainen omena hopiamaljassa. |
25 | 12 | Koska viisas rankaisee sitä, jaka häntä kuulee, se on niinkuin korvarengas, ja niinkuin kaunistus parhaasta kullasta. |
25 | 13 | Niinkuin lumen kylmä elonaikana, niin on uskollinen sanansaattaja sille, joka hänen lähettänyt on, ja virvoittaa herransa sielun. |
25 | 14 | Joka paljon puhuu ja vähän pitää, hän on niinkuin tuuli ja pilvi ilman sadetta. |
25 | 15 | Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden. |
25 | 16 | Jos sinä löydät hunajaa, niin syö tarpeekses, ettes ylönpalttisesti tulisi ravituksi, ja antaisi sitä ylen. |
25 | 17 | Anna jalkas harvoin tulla lähimmäises huoneeseen, ettei hän suuttuis sinuun, ja vihaisi sinua. |
25 | 18 | Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli. |
25 | 19 | Pilkkaajan toivo hädän aikana on niinkuin murrettu hammas, ja vilpisteleväinen jalka. |
25 | 20 | Joka murheellisen sydämen edessä virsiä veisaa, hän on niinkuin se, joka vaatten tempaa pois talvella, ja etikka pleikun päällä. |
25 | 21 | Jos sinun vihamiehes isoo, niin ravitse häntä leivällä: jos hän janoo, niin juota häntä vedellä; |
25 | 22 | Sillä sinä kokoot hiilet hänen päänsä päälle, ja Herra kostaa sen sinulle. |
25 | 23 | Pohjatuuli tuottaa sateen, ja salainen kieli saattaa kasvot vihaisiksi. |
25 | 24 | Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa. |
25 | 25 | Hyvä sanoma kaukaiselta maalta on kylmän veden kaltainen janoovaiselle sielulle. |
25 | 26 | Vanhurskas, joka jumalattoman eteen lankee, on niinkuin sekoitettu kaivo ja turmeltu lähde. |
25 | 27 | Joka paljon hunajaa syö, ei se ole hyvä, ja joka työtläitä asioita tutkii, se tulee hänelle työlääksi. |
25 | 28 | Joka ei taida hillitä henkeänsä, hän on niinkuin hävitetty kaupunki ilman muuria. |
26 | 1 | Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia. |
26 | 2 | Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä. |
26 | 3 | Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään. |
26 | 4 | Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi. |
26 | 5 | Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä. |
26 | 6 | Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon. |
26 | 7 | Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta. |
26 | 8 | Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon. |
26 | 9 | Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee. |
26 | 10 | Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee. |
26 | 11 | Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo. |
26 | 12 | Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä. |
26 | 13 | Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla. |
26 | 14 | Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa. |
26 | 15 | Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen. |
26 | 16 | Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat. |
26 | 17 | Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää. |
26 | 18 | Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa, |
26 | 19 | Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein. |
26 | 20 | Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat. |
26 | 21 | Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin. |
26 | 22 | Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen. |
26 | 23 | Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu. |
26 | 24 | Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä. |
26 | 25 | Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä. |
26 | 26 | Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa. |
26 | 27 | Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä. |
26 | 28 | Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen. |
27 | 1 | Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu. |
27 | 2 | Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes. |
27 | 3 | Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat. |
27 | 4 | Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan? |
27 | 5 | Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus. |
27 | 6 | Hyvänsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset. |
27 | 7 | Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat. |
27 | 8 | Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää. |
27 | 9 | Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen. |
27 | 10 | Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on. |
27 | 11 | Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa. |
27 | 12 | Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon. |
27 | 13 | Ota hänen vaattensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä. |
27 | 14 | Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi. |
27 | 15 | Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan. |
27 | 16 | Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä. |
27 | 17 | Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä. |
27 | 18 | Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan. |
27 | 19 | Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan. |
27 | 20 | Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät. |
27 | 21 | Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä. |
27 | 22 | Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane. |
27 | 23 | Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas; |
27 | 24 | Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun. |
27 | 25 | Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan. |
27 | 26 | Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron. |
27 | 27 | Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi. |
28 | 1 | Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura. |
28 | 2 | Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan. |
28 | 3 | Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee. |
28 | 4 | Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset. |
28 | 5 | Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin. |
28 | 6 | Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee. |
28 | 7 | Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä. |
28 | 8 | Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi. |
28 | 9 | Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus. |
28 | 10 | Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden. |
28 | 11 | Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen. |
28 | 12 | Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa. |
28 | 13 | Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius. |
28 | 14 | Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen. |
28 | 15 | Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu. |
28 | 16 | Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää. |
28 | 17 | Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis. |
28 | 18 | Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta. |
28 | 19 | Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä. |
28 | 20 | Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton. |
28 | 21 | Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin. |
28 | 22 | Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään. |
28 | 23 | Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu ymötämielin. |
28 | 24 | Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli. |
28 | 25 | Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu. |
28 | 26 | Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan. |
28 | 27 | Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi. |
28 | 28 | Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät. |
29 | 1 | Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta. |
29 | 2 | Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa. |
29 | 3 | Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa. |
29 | 4 | Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee. |
29 | 5 | Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen. |
29 | 6 | Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo. |
29 | 7 | Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta. |
29 | 8 | Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan. |
29 | 9 | Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa. |
29 | 10 | Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä. |
29 | 11 | Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää. |
29 | 12 | Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat. |
29 | 13 | Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä. |
29 | 14 | Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti. |
29 | 15 | Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä. |
29 | 16 | Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa. |
29 | 17 | Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi. |
29 | 18 | Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain. |
29 | 19 | Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa. |
29 | 20 | Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä. |
29 | 21 | Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla. |
29 | 22 | Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä. |
29 | 23 | Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän. |
29 | 24 | Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita. |
29 | 25 | Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös. |
29 | 26 | Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta. |
29 | 27 | Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus. |
30 | 1 | Agurin Jakenin pojan pojan sanat ja opetus, jonka se mies pujui Itielille, Itielille ja Ukkalille. |
30 | 2 | Minä olen kaikkein hulluin, ja ihmisten ymmärrys ei ole minussa. |
30 | 3 | En minä ole oppinut viisautta, ja en tiedä pyhäin taitoa. |
30 | 4 | Kuka taivaaseen menee ylös ja tulee alas? kuka käsittää tuulen pivoonsa? kuka sitoo veden vaatteeseen? kuka 0n asttanut kaikki maan ääret? mikä on hänen nimensä? kuinka hänen poikansa kutsutaan? tiedätkös? |
30 | 5 | Kaikki Jumalan sanat ovat kirkastetut, ja ovat kilpi niille, jotka uskovat hänen päällensä. |
30 | 6 | Älä lisää hänen sanoihinsa, ettei hän sinua rankaisisi, ja sinä löyttäisiin valehteliaksi. |
30 | 7 | Kahta minä sinulta anon, ettes minulta niitä kieltäisi, ennenkuin minä kuolen: |
30 | 8 | Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta. |
30 | 9 | Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan. |
30 | 10 | Älä kanna palvelian päälle hänen isäntänsä edessä, ettei hän sinua kiroilisi ja sinä niin nuhteeseen tulet. |
30 | 11 | On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä. |
30 | 12 | On niitäkin, jotka luulevat itsensä puhtaaksi, ja ei ole kuitenkaan saastaisuudestansa pestyt. |
30 | 13 | Ovat myös, jotka silmänsä nostavat, ja silmälautansa korottavat; |
30 | 14 | Ja ovat, joilla on miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta. |
30 | 15 | Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan: |
30 | 16 | Helvetti, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on. |
30 | 17 | Silmä joka häpäisee isäänsä, ja katsoo ylön totella äitiänsä, sen kaarneet ojan tykönä hakkaavat ulos, ja kotkan pojat syövät. |
30 | 18 | Kolme minulle ovat ihmeelliset, ja neljää en minä tiedä: |
30 | 19 | Kotkan tiet taivaan alla, käärmeen retket kalliolla, haahden jäljet meren keskellä, ja miehen jäljet piian tykö. |
30 | 20 | Niin on myös porton polut: hän syö ja pyyhkii suunsa, ja sanoo: en minä mitään pahaa ole tehnyt. |
30 | 21 | Kolmen kautta maakunta tulee levottomuuteen, ja tosin neljää hän ei voi kärsiä: |
30 | 22 | Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee, |
30 | 23 | Kuin ilkiä naitetaan, ja kuin piika tulee emäntänsä perilliseksi. |
30 | 24 | Neljä on pientä maan päällä, ja ovat toimellisemmat viisaita. |
30 | 25 | Myyriäiset, heikko väki, jotka kuitenkin elatuksensa suvella toimittavat; |
30 | 26 | Kaninit, heikko väki, jotka kuitenkin pesänsä kalliolle tekevät; |
30 | 27 | Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, kuitenkin he lähtevät kaikki ylös joukossansa; |
30 | 28 | Hämähäkki kehrää käsillänsä, ja on kuninkaan linnoissa. |
30 | 29 | Kolmella on jalo käyntö, ja tosin neljä astuu hyvin: |
30 | 30 | Jalopeura, voimallinen petoin seassa, joka ei palaja kenenkään edestä; |
30 | 31 | Hurtta, jolla vahvat sivut ovat, ja kauris, ja kuningas, jota vastaan ei kenkään tohdi. |
30 | 32 | Jos sinä olet tyhmästi tehnyt, ja korottanut sinuas, ja jos sinä olet jotakin pahaa ajatellut, niin laske käsi suus päälle. |
30 | 33 | Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan. |
31 | 1 | Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti: |
31 | 2 | Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani! |
31 | 3 | Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat. |
31 | 4 | Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia, |
31 | 5 | Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa. |
31 | 6 | Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille, |
31 | 7 | Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä. |
31 | 8 | Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa. |
31 | 9 | Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä. |
31 | 10 | Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt: |
31 | 11 | Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä. |
31 | 12 | Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa. |
31 | 13 | Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä. |
31 | 14 | Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa. |
31 | 15 | Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa. |
31 | 16 | Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä. |
31 | 17 | Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa. |
31 | 18 | Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä. |
31 | 19 | Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen. |
31 | 20 | Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville. |
31 | 21 | Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet. |
31 | 22 | Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa. |
31 | 23 | Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä. |
31 | 24 | Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle. |
31 | 25 | Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle. |
31 | 26 | Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi. |
31 | 27 | Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä. |
31 | 28 | Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen: |
31 | 29 | Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein. |
31 | 30 | Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään. |
31 | 31 | Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa. |